kauhee ahdistus
kaikesta
ihan kaikesta
läskiahdistus
poika-ahdistus
naama-ahdistus
kaikki
koko ajan tunnen miten happi kulkee huonommin ja huonommin
ja tekisi mieli hyperventiloida,itkeä ja paiskata asioita maahan
kauhee ahdistus
poks poks
kun kyyneleet osuu näppäimistölle
en saa henkeä
miksi mua ahdistaa näin paljon? en muista millon olisin ollut näin sekaisin.
oma kuva ällöttää niin
olen oksettava LÄSKI
ihan oikeasti olen, mun reidet on aivan sairaan kokoset
ja taas
pokspoks
miks en vaan voisi olla laiha? laihempi?
mun reisistä ei tule koskaan täydellisiä
avaan thinspo arkistoni ja kuvittelen hetken olevani niinkun he
menen peilin eteen ja haluan itkeä, itkeä, itkeä,itkeä.
en ymmärrä miten kehtaan päästää itseni ulos tän näköisenä.
en ole edes normaali, olen pullea
olen oksettava paska jonka ei kuuluisi syödä ikinä
koskaa ikinä
poika ahdistaa mua taas
ei oo pitkää aikaa ahdistanu, olen nähnyt häntä useasti
pusailleet, pitäneet kädestä ja viikonloppuna menen hänelle yöksi.
ahdistusAHDISTUSahdistusAHDISTUSahdistus
en halua seurustella en halua en halua
en halua että hän tykkää minusta
en halua nähdä häntä säännöllisesti
en jaksa puhua ja olla hänen kanssa
haluan olla yksin
haluan olla vapaa ja sinkku
en halua mitään velvotteita
en vaan voi kuvitella itseäni hänen kanssaan
mä en vaan voi pitää häneeen yhteyttä koko ajan
ei pysty ei vaan pysty
haluan apua
auttakaa minua
miten pääsen pois tästä ahdistuksesta
en kestä enään
en vaan jaksa
haluan pois hetkeksi jonnekkin kauas
ettei tarvitse miettiä häntä...
tätä kaikkea
.....
Juu kerron välittömästi! Joo no kieltämättä on syöny ihan hyvin, mutta mä tiiän ettei tää kestä kauaa, se on vaan ajan kysymys kun en jaksa enää vastustella ja ahmin:/
VastaaPoistaVoi kun voisin tehä jotain sun pahalle ololle, tekisin mitä vaan <3
Mulla on ihan sama, mua ahistaa ajatella että jos seurustelisin olisin velvotettu olemaan T kanssa aina ja haluan olla yksin välillä! Ja olisin tavallaan kiinni toisessa ihmisessä, huh! Mutta kattele ihan rauhassa mihin toi juttu menee ja sun ei oo pakko tehä mitään!!
Koita jaksaa, ihan oikeesti! Ja toi määrä mitä oot syöny niin mieti, se on ihan normaali ruokamäärä(tiiän ettet halua syödä normaalisti mutta silti) ja vielä vähemmänkin kun normaali..Sä oot täydellinen Just tollasena, hali <3
onko sulla sama? kerro mitä teet tälle ololle :(
Poistamulla on nimittäin just toi.. nyt oon velvoittunut olemaan hänen kanssaan/soittamaaan/puhumaan hänen kanssaan, mennä hänelle ymsyms. en vaan jotenkin jaksa! haluan vaan olla yksin...
oon nyt monta vuotta ollut sinkkuna ja salaa halunnut aina poikaystävän kenen kainaloon voisin käpertyä päivän päätteeksi.
nyt mulla on sellainen ja mä en enää haluakkaan käpertyä haluan tulla kotiin YKSIN.
tää on niin sairasta..? mikä se sana suomeks on..
absurd kuitenkin.
kerro mulle miten tästä pääsee yli ja mikä helvettiä mua vaivaa? hän on täydellinen..
En ymmärrä miksi, en nimittäin niin laiha oo et se siitä johtuis ! Voimia sulleki ! <3
VastaaPoistaVoi ei :/ Ehkä otan nyt takas sen mitä sanoin et sua ehkä saattais kaduttaa, sun kannattaa tehdä nii mikä tuntuu hyvältä eikä jäädä kituuttaa itteäs ja miettiä mitä ehkä saattais tapahtua. Musta tuntuu pahalta sun puolesta :<
VastaaPoistaVoimia! <3
älä ota sanojas takasin, sanoit tosi fiksusti<3 kiitos siitä! onneksi kuuntelin sua.
Poistamä tiiän et ei tää mikää hyvä enne oo et tuntuu tältä mut en haluu tehä mitää häitköityjä juttuja koska kuitenkin toi poika on tullu mulle tärkeeks ja se kohtelee mua niin hyvin ja on vaan niin ihana.. en haluu heittää tätä pois vaa mun vammaisuuden takia:(
kiitos ihana kommentista ja siitä et jaksat välittää<3
Kiitos kommentista♥ Mutta tiiätkö, sä oot paljon pienempi kuin mä, näät itses vaan väärin!
VastaaPoistavoi ei kun sulla on noin kauhea olo :c toivottavasti toi ahdistus vähän hellittäisi! huomenna on varmasti jo parempi olo! Muista että sä et ihan totta ole mikään läski vaan sä olet laiha!
Voimahalauksia♥
PS. noi edellisen postauksen ruokakuvat näyttää herkullisilta,heh!
Anteeks että mulla on kestäny vastata, mutta kiitos paljon sun kommentista <3
VastaaPoistaTon mun postauksen idea oli nimenomaan vähän ravistella niitä käsityksiä että ulkonäkö muka ois niin tärkeetä. Just siks halusin kirjottaa ton, koska kaikki tuntuu omaksuvan sen sairaan käsityksen että ulkonäöllä ois jotain väliä. Ei sillä oikeesti oo, vaikka kuinka moni vääristyneesti niin luuleeki. Ei meiän pidä alistua siihen yleiseen normiin, vaan me voidaan taistella vastaan!
Ja ihan oikeesti terveet ihmiset ei aattele niin vääristyneesti ku syömishäiriöiset. Vaikka ulkonäkö onki ihan ylikorostunutta nykymaailmassa, nii syömishäiriöisillä se on vielä paljon paljon korostuneempaa. Mietipä nyt ihan oikeesti kaikkia sun rakkaita ihmisiä: luuletko että jos joku sun ystävistä yhtäkkiä lihois nii kaikki muut kaverit vaan hylkäis sen??? Ei tietenkään. Koska sillä ei ihan oikeesti vaan oo mitään väliä.
Mä lähetän sulle superpaljon voimahaleja ja rohkeutta taistella syömishäiriöajatuksia vastaan. Mikään laihtuminen ei saa sua ikinä onnelliseks, ja se on vaan totuus. Sen sijaan avun saaminen ja parantuminen tuo sen onnellisuuden, vaikka se nyt tuntuiski ihan hirveeltä ja pelottavalta ajatukselta. Se tuntu aluks mustaki, ja siks viivyttelinki monta vuotta ennenku uskalsin hakea apua. Avunhakeminen on kuitenki ollu mun elämän paras päätös ja vaikka se oli kamalaa ja ahdistavaa ja luulin että kuolen siihen läskin määrään, nii arvaa mitä. En kuollu. Tässä oon ja jaksan taistella vahvempana ku ikinä :)
Sua varten on tässä elämässä oikeesti niin paljon enemmän ku joku saatanan syömishäiriö. Pyydän ja toivon että puhut jolleki ja otat sen ekan, vaikeen askeleen. Lupaan että sen jälkeen alkaa helpottaa, lupaan <3
voi ei muru ;/ voimia voimia paljon voimia <3
VastaaPoistaSiis oikeesti, et tiiä miten sama mulla on!! Just toi että on halunnut poikaystävää pitkään ja nyt kun sellanen olis ihan hollilla niin ei kun täytyy saada olla ykain ilman velvotteita, velvotteet on kamalia!!! Koko ajan pitäis miettiä että voinkohan mä nyt tehä sitä ja tätä ja se tunne kun illalla tulee tekstari ja siinä lukee: moi mennäänkö huomenna mun luo koulun jälkeen? - en kestä, ahistaaaa :(
VastaaPoistaJa en mä tee tolle ololle mitään, sille ei voi mitään.. koitan vaan kestää ja ajattelen että mä tykkään hänestä, hän on täydellinen mulle, mikä on mun ongelma?? Sen kaa on kiva jutella yms. mutta en halua olla kiinni kenessäkään ja sit pelkään et loukkaan/ajan sen pois mun läheltä jos kieltäydnyn..
Kokeilin just äsken sitä sun salaattia ja ahh miten hyvää, sovelsin vähän mutta maku oli jotain niin hyvää, tuun tekeen tota vielä useesti. en vaan oo tottunu syömään noin paljoon kerralla niin elko lieväti sanottuna ahistaan puolessä välissä ja söin sitä n. puoltoista tuntia :D mutta selvisin!