im in love im in love i wanna do it

DEAR DIARY





hihi
entiedä miten voisin aloittaa tän postauksen, voin kuitenkin kertoa että mä hymyilen iha sikana. mun hymy on tällä hetkellä korvissa. ja kun kirjotin ton niin mun mahanpohjasta otti. hihi. muistatteko ku kerroin että en ole varma tykkäänkö hänestä?
hassua että mua oon ajatellut noin..hassua että minua ahdisti koska noista tunteista ei ole jäkeäkään. mua vaan hymyilyttää. mä oon vaan tosi iloinen. olin pojalla yötä perjantaina, se oli niin ihana söpö ja hassu. mulla ei kertaakaan tullut noloa oloa enkä tuntenu itteäni ahdistuneeksi. katottiin leffaa joka sitten jäikin katsomatta.. mutta puhuttiin ihan kaikesta, naurettiin hirveesti pideltiin käsistä ja puhuttii henkeviä ja syvällisiä. se vaan oli niin täydellistä. sillon mä ihastuin.nyt mä oon ihastunut. me vaan puhuttiin niin suoraan ja rehellisesti kaikesta, ihan kaikesta.
se tunne kun oltiin menossa nukkumaan, ja hän otti kädestäni kiinni ja puristi mua lähemmäs.
"onko sulla ikin ennen ollut tyttöö täällä?"
"ei...eioo. keissään ei oo ollu potenitiaalia. oon aina ollu jossain muualla, en täällä."
ja ette tiedä miten mun sydän rupes pomppimaan ja miten mä hymyilin tyynyn takaa.
toi lause oli vaan jotain...jotain niin sellasta mitä mä kaipasin.mä vaan oon
ihastunut nyt.
mä en ole koskaan ennen ollut.
en koskaa.
mä en tajua miten oon löytänyt noin ihanan ihmisen.
sen vanhemmat oli niin hauskoja etten voinu lopettaa nauramista.
voiko kelläkää olla noin täydelliset vanhemmat? ne oli täydellisiä.
ihankun jostain komediasarjasta! hahaa. en kestä..kuolen nauruun.
miten mä voin olla näin iloinen?
ansaitsenko mä oikeesti tällästä?
hän oli ainoa joka kysy, miten hautajaiset meni.
kukaan muu ei ole kysynyt, ei edes paraskaverini m mutta mua ei edes haittaa.
mä niin haluaisin viettää aikaa sen kanssa.
aamulla heräsin siihen kun hän kädellä paijas mua..hiero mun selkää ja pussas mua.
mua ei ahdistanut
yhtään.