oh, se tunne kun tulee salilta ja tietää että on antanut kaikkensa
menin M tänään salin jälkeen
ja juoruiltiin katsottiin leffaa ja syötiin
joka ei minua juuri nyt itseasiassa haittaa.
oli niin ihana päivä.
mikään ei voita hyvää ystävää kenen kanssa voi nauraa vedet silmissä,
kenen kanssa keksii tyhmimmät jutut ja inside läpät,
ja saa muut ihmiset katsoomaan kummastellen onko noilla nyt kaikki kunnossa!
anteeksi kun jankkaan samasta asiasta koko ajan..
alatte olemaan varmaan kyllästyneitä mutta mun pää on vaan niin sekaisin ja mä
todella tarttisin teijän mielipiteitä ja kokemuksia.
käytiin pojan kanssa ulkona,
ja yhessä vaiheessa huomasin että katoin häntä
ja toistin itelleni että
ja mun teki mieli pussata sitä koko ajan.
ja sitkun me pussailtiin mun hymy nous korviin.
olin niin iloinen hänen kanssaan ja ajattelin että kyllä mä voisin näin jatkaakin.
sitten pääsin kotiin ja rupesin miettimään että mitäs
helvettiä.
en mä tykkää siitä, en mä voi olla hänen kanssaan.
ei meillä klikkaa, ei me vaan voida olla.
jotenkin tuli vaan ahdistus ja mietteitä että ei tämä onnistu, en vaan halua.
kuitenkin tänään..katsoin tunnin välein kelloa..
20.00
21.02
22.14
23.00
miksei hän jo soita?
miksei hän ole tekstannut minulle mitään?
hän ei tykkääkkään minusta enään?
minä tein jotain tyhmää?
miksi hän ei tekstaa miksi?
sitten hän soitti kysyäkseen kuulumisiani ja kuullakseni ääneni
ihanaa eikö?
lopetettuamme puhelun
kuitenkin taas:
en minä hänestä voi tykätä
ei me sovita yhteen
toivottavasti hän ei enään soita tai tekstaa.
ja huomenna sama rumba alusta.
mitä tämä ihan oikeasti tarkoittaa?
oonko jotenkin mielenhäiriöinen sairas huomiotahakeva paska?
koska en enään käsitä itteänikää..
mussa on jotain vikaa..
ihan varmasti on..
vai onko joku
ihan kuka vaan
ikinä
kuullutkaan tälläisestä käytöksestä?
Voi elämä mä olisin ihan taivaassa jos tuo yks soittais mulle tolleen että haluais ees kuulla mun äänen :D Mutta ei, ei se soita. Ihanaa. Tuo sun tilanne kuulostaa ihan kamalalta! Että ei oikeesti tiiä mitä haluaa ja tunteet ihan sekasin. :/ Tsempit!
VastaaPoistaSiis tuo poika on mun veljen ystävä, jonka kanssa tässä on nyt ehkä joku kuukausi jotain tollasta pikkujuttua. Ja nytten mä sitten tykkään siitä ihan saakelisti, ja sekin on sanonut mulle aiemmin että pitää musta hirveesti. Nyt se on kuitenkin alkanut ottaa ihan huolella takapakkia, ja musta tuntuu että se ihan kylmästi feidailee mua tässä nyt. Mutta sitten toisaalta se aina sanoo jälkeenpäin miten paljon tykkää musta ja pyytää mukaan kun se on sen kavereitten kanssa, mutta sitte feidaa kuitenkin uudestaan. Että en tosiaan tiiä mitä mun pitäis tehdä. Oon nyt antanut sille vähän tilaa ja silleen, ja kyllä se silti tulee puhumaan mulle ja tekstaa aina välillä. Mutta niin. Sellasta tässä nyt on menossa :)
Mäkään en oo ennen lukenut tätä sun blogia! Vaikuttaa tosi mielenkiintoselta:)
Äh niin inhottavaa ;/ sun pitäis yrittää elää päivä kerrallaan, ja tehä niinku just sillä hetkellä tuntuu. ei miettii huomista ekä murehtia eilistä. helvetin vaikeeta se on, mun niin toi olis helmpompaa.. mut toisaalta jos sä oikeesti tykkäisit siitä nii tulisko sulla tommonen olo? en usko. äläkä mieti liikaa, se sekottaa vielä enemmän <3
VastaaPoistaNo en tiiä mikä tuolla yhellä on hätänä :D äh, antaa olla. Kyllä tää tästä jotenki johonki suuntaa ratkeaa :)
VastaaPoistaToi sun tilanne on niiiiiin hankala! Toisaalta jos tossa päätyis siihen ratkasuun että antais vaan mennä, nii vois alkaa ahistaa, mutta sitten jos lopettais kaiken ennenku se ees kunnolla alkaa nii saattaa alkaa kaduttaa :/ Kannattaa mun mielestä vaan antaa ajan näyttää :)
Halit takas<3
Haha ei mitää tarvii kiitellä! :D Hyvä että olin avuks :)
VastaaPoista