without a soul

DEAR DIARY

(Tavoitteena onnellisuus Emily, vaikka en ole sulle kommentoinut, olen aina lukenut postauksesi, en vaan pysty kommentoimaan sinulle, koska minulta ei pääse sanaakaan mikä voisi auttaa sinua koska olen itse aivan rikki)

Tää koko viikko on ollut pelkkää painajaista, suurta isoa painajaista.en edes pysty/osaa/halua kertoa mitä on tapahtunut mutta sanotaan että paljon. lyhyesti:mun kesä on pilattu,mun dieetti on pilattu, en ole puhunut isäni kanssa tasan viikkoon sanaakaan ja hän alkaa saada taas sairaskohtauksia niinkun eilen hän kuulema oli pyörtynyt jalkakäytävälle ja silti me ei puhuta.
olenhan mä huolissani hänestä,ja jos hänelle jotain tapahtuisi. mä en tiedä miten pahasti mä sekoisin,mutta tällä hetkellä mä vaan niin  vihaan häntä etten vaan pysty sanoamaan hänelle mitään. mä oikeasti yritin, mä niiiin yritin.
autossa mulla tuli piipahdus mutta mä en vaan pystynyt sanoa sanaakaan..mun raivo ja vihaa häntä kohtaan ei vaan laannu vaikka ehkä haluaisinkin.
en edes tiedä miksi haluan olla hänen kanssaan väleissä, siitä ei ole mitään yhtään mitään hyvää mulle yleensä.
kuitenkin viime perjantai oli helvettiä ja tämä torstai on ollut helvetistä myös. montakohan kertaa olen ajatellut jotain..you know, tyhmää.

heti kun paiskaan  oven kiinni takanani ja jätän työpaikan taakse, otan sytkärin ja laitan tupakan palaamaan. The freyn - kiss me soi taustalla ja mä yritän kävellä ilman mitään tunteita, yritän vaan ajatella kaikkea muuta kun tätä.
Mun ajatukset alkaa pyöriä ja pyöriä, rupean ajattelemaan mun hautajaisia ja kuinka toi biisi soi siellä ja kaikki itkevät.

"miksi me ei vaan autettu häntä? kyllä hänestä näkyi piirteitä että hän ei voi hyvin mutta kukaan meistä ei edes hetkeksi halunnut pysähtyä ja kysyä onko hänellä kaikki okei? kaikki me tiedätään että hän olisi vastannut on, kaikki hyvin, loistavasti. olisi vain pitänyt sanoa ei me tiedetään että kaikki ei ole hyvin"

sitten he itkisivät ja katsoisivat videota minusta minkä ystäväni olisivat tehneet, videon meistä. videossa olisi kuvia missä hymyilen,nauran...näytän muuten vain iloiselta ja onnelliselta. Ne, jotka istuvat takapenkillä jotka eivät tunteneet minua kunnolla

"voi..kamalaa hän oli niin kaunis & nuori. miten hän juuri hän teki itsemurhan? hän näytti niin onnelliselta ja hän oli aina iloinen ja hymyilevä"

en mä oikeasti voisi varmaankaan mitään itsemurhaa tehdä haluaisin vaan herättää. saada ihmiset miettimään miten ne kohteli mua..tai siis miten ne ei ikinä vaivautunut oikeasti auttamaan ja oikeasti pakottamaan kertomaan mikä mulla on. haluaisin että he katuisivat. katuisit paljon.

työpaikastani muuten soitin päivystykseen koska olin romahduksen partaalla, en osaa edes selittää sitä tunnetta, se tunne kuitenkin kun luulet että romahdat,kaadut maahan ja itket, se tunne kun et saa happea ja ainoa mitä haluaisit tehdä olisi että vajoaisit koomaan muutamaksi kuukaudeksi.
kuitenkin,soitin ahdistuneena ja itkuisena että pääsenkö päivistykseen osaako hän arvioida kauan menee..hän sanoi jos sinulla ei ole hengenvaarallista tilaa/hätää niin ei tarvitse tulla, mä hajosin siihen paikkaan paiskasin luurimen kiinni ja romahdin polvilleni.

kun kävelin kaikkien ihmisten ohi, tuntuu siltä ihankun minua ei olisikaan. ihankun en eläisi. luulen vaan eläväni oikeasti kaikki ihmiset ympärillä kävelevät ohitseni ja eivät edes huomaa olemassaoloani. vaikka huomaavatkin, tuntuu että he katsoisivat minusta läpi, ihankun minulla ei olisi sielua,ruumista ei mitään. ihankun olisin henki täällä maanpäällä.

Without a soul, my spirit sleeping somewhere cold
Until you find it there and lead it back home

Wake me up
(Wake me up inside)
I can't wake up
(Wake me up inside)
Save me
(Call my name and save me from the dark)

Wake me up
(Bid my blood to run)
I can't wake up
(Before I come undone)
Save me
(Save me from the nothing I've become)